25. toukokuuta 2016

Mitä kuuluu, feminismi?


Järjestimme ViVan kanssa Feminismin jäljillä –paneelikeskustelun maanantaina 23.5. Keskustelemassa olivat asiantuntijat Rosa Meriläinen, Saara Särmä sekä Luca Tainio. Keskustelu oli luonteeltaan informoiva eritoten niille, jotka eivät feminismin tilannetta yhteiskunnassamme erityisen tarkasti seuraa.
 
Feminismin trendeinä ovat juuri nyt kehopositiivisuus sekä sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen. Tällä hetkellä parasta, mitä feminismille on panelistien mukaan tapahtunut, on tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen sekä äitiyslain päätyminen eduskunnan käsiteltäväksi. Tainio kuitenkin muistutti, että avioliitto instituutiona ei koske läheskään jokaista Suomen kansalaista, joten kaikkia koskettava tasa-arvotyö on siten yhtä tärkeää. Mikä puolestaan feminismiä sitten uhkaa? Jokainen panelisteista korosti vihapuheen yleistymistä yhteiskunnassa, jota ruokkivat Suomen taloudellinen tilanne sekä hallituksen kurjistava politiikka.

Uutena ajatuksena esille tuotiin feministisen puolueen perustaminen. Me kuitenkin TASYssa ja poliittisena järjestönä kaihdamme tällaista ajatusta, sillä erillisenä puolueena se hajottaisi edelleen puolueiden kenttää ja näyttäytyisi pahimmillaan eräänlaisena ”populistisena” puolueena, joka saattaisi siirtää feminismiä takaisin marginaaliin, vaikka tarkoituksena olisi valtavirtaistaminen. Sen sijaan feminismin tulisi olla kaikkia puolueita yhdistävä liike ja tunnustettu jokaisen tämän hetkisen puolueen ohjelmassa. Meriläinen toteaakin, että hänen puolueensa (vihr.) on jo feministinen. 

Keskustelussa ilmeni myös, millaisia ajatuksia julkkisfeministit herättävät. Panelisteilla, kuten meilläkään TASYssa, ei ole tarkoitus määrittää kenellä on oikeus olla feministi ja millainen feministi. Elämme yhteiskunnassa, jossa on edelleen radikaali teko kutsua itseään feministiksi. Emma Watson totesi YK-puheessaan syksyllä 2014, että naiset eivät kutsu itseään feministeiksi, koska sana koetaan negatiiviseksi. Myös Rosa Meriläinen ja Liisa Huhta esittävät Feministin käsikirjassa (2009, 40), että useimmat ihmiset joutuvat selittelemään ja anteeksipyytelemään sitä, että kutsuvat itseään feministiksi. Meillä täällä Suomessa kun tasa-arvokysymykset ovat jo hyvin. Lisäksi lakimuutokset ovat olleet ja ovat myös nyt tärkeässä roolissa tasa-arvon toteutumisessa. Tarvitaanko Suomessa siis feminismiä? Toteammekin TASYn puolesta lopuksi, että niin kauan kuin yhdelläkään ihmisellä on vaikeus kutsua itseään feministiksi Suomessa, meillä on todellinen yhteiskunnallinen ongelma.

TASYn kootut vinkit:

1.     Sivistä itseäsi. Elämme demokratiassa, jossa jokaisen yksilön sivistyksen taso tulee olla sitä luokkaa, että tiedät, mistä puhut ja kykenet tekemään omia valintojasi kriittisesti tietoon perustuen. Asenteellisuus ilman tietopohjaa on sivistymätöntä, joten tutustu feminismiin sekä sukupuolentutkimukseen. Muistutamme, että nykyinen yleissivistävä koulutus ei anna riittävää tilaa feminismille ja sen vuoksi kansalaisten kyky tehdä valintoja kaventuu. Myös leikkaukset koulutuksesta siirtävät akateemista feminismiä takaisin marginaaliin.
2.     Anna tilaa erityisesti vähemmistöille. Älä puhu kenenkään puolesta, vaan kuuntele.

3.     Kutsu itseäsi feministiksi. Sinun tehtäväsi ei ole selitellä sitä yhtään kenellekään. Voit kannustaa muita sen sijaan sivistämään itseään.